Pieni työ, suuri askel: Ontelolaatat ja kuorilaatat asennettuna

Jännitystä ilmassa ja hirveät paineet niskassa. Itse ollaan muurattu seinät pystyyn, valettu korotusvalut, tilattu ontelolaattatoimitus sekä nosturi. Tulevatko kaikki ajallaan, kestääkö rakenteet, osataanko ihan itse asentaan ontelolaatat paikoilleen. Ja kas, hyvinhän se. Kaikki osapuolet saapuivat melkein ajallaan paikalle ja ensimmäisen laatan asennus oli se vaikein osuus. Sen jälkeen kaikki sujui ongelmitta. Ensimmäisen laatan asennus oli kyllä jännittävää kun 3 metrin korkeudessa harkon päällä seistessä piti osata ohjata laattaa kohdilleen ja samalla rohkaista laatan toisessa päässä olevaa että kaikki menee hyvin. Näin jälkikäteen myös jopa huvittavaa oli se että puoliso ei millään uskonut laatan kestävän kävelyä päällä :). Nyt muutama päivä eteenpäin niin liitosvalut on tehtynä, sitten välipohja alkaa pitää vettä ja lunta. Saadaan siis itsemme säältä suojaan, tavoitteet tälle syksyä täyttyy.

 

Muutos on todella näkyvä neljän tunnin työn jälkeen.

 

Aina on aikaa somettaa, laattojen nostojen välillä oli pari minuuttia aikaa

Aikataulusta edellä, 6 tuntia

Rakennusprojektin alussa lyötiin lukkoon tiettyjä tärkeitä päivämääriä, yksi niistä on ontelolaattatoimitus. Tämä on suuri hetki ja samalla oiva tilausuus tarkastella olemmeko aikataulussa. Tälläkin viikolla päivät ovat olleet pitkiä mutta superpitkiin työpäiviin ei ole ollut tarvetta. Ja kun saimme kaiken valmistelutyön tehdyksi ontelolaattatoimitusta varten niin voimme todeta olevamme 6 tuntia aikataulua edellä. Siis ei mitään tekemistä ennen huomista toimitusta. Palkitsimme itsemme hyvästä tehdystä työstä ja päätimme käyttää tuon ylijäämäajan aloittamalla autotallin muuraamisen, tavoitteena onkin ennen tulipalopakkasten tuloa saada hiekkatäyttöjä tehdyksi niin ei mene autotallin kohdalla kulkevat vesi- ja viemäriputkisto jäähän.

Rakennustelineet, niiltä tiputaan kerran päivässä

Onneksi on henkivakuutus, niin olen saanut jo monta kertaa kuulla. En tiedä onko kyse siitä että tekevälle sattuu ja nythän on tehty oikein paljon. Vain onko kenties väsymykselläkin osuutta asiaan mutta viime aikoina rakennustelineiltä on tiputtu kerran päivässä. Toistaiseksi ihan pienillä naarmuilla on selvitty.

Turvallisuuden irvikuva; rakennustelineet huterat ja huojuvat sekä liian matalat. Ylimmät työt tehtiin siten tikkailta varmuuden vuoksi kengännauhatkin auki ja mahdollisimman väsyneenä

 Huomaa tuossa oikealla, kuormalavoista kasattu liikuteltava rakennusteline. Toisesta päästä nostamalla kulkee pyörien varassa, kerrankin keksin jotain käyttökelpoista.

Styrox paalit ovat parhaiten toimivat rakennustelineet; helppo siirrellä, eri kokoinen eri suuntiin eli aina löytyy sopiva asento, sopivan pehmeä alusta tipahtaa telineiltä (pari kertaa päätä lyöty huolella). Ja näitähän pystyy käyttämään lattiavalun kohdalla uudelleen hyödyksi.

Kaivattu koiranulkoilutus

Paras tapa lopettaa päivän hektinen elämän ja paikasta toiseen juokseminen rauhoittumalla koiran kanssa lenkillä kahden kesken. Tuo hetki antaa mahdollisuuden jakaa päivän kuulumiset tai ihan muuten vaan kelata päivän tapahtumat ja suunnitella tulevaa päivää. Rakennusprojektin aikana yhteiset kävelyretket ovat jääneet todellakin väliin, reiluun kuukauteen ei muuta päivät ovat venyneet tontilla ja kotonakin kaikki aika on pitänyt käyttää tavaranlaskentaan ja seuraavan päivän suunnitteluun. Hiukan helpotti kun näyttää siltä että ontelolaattatoimitukseen saamme helposti kaikki tehdyksi. Pitkästä aikaa tuli lähdettyä tontilta ajoissa ja pääsimme yhteiselle koiranulkoilutuslenkille. Ja hyvältähän se tuntui, vaikka kaukainen haavehan se on niin kyllä sitä jo nyt odottaa muuttopäivää että voidaan jatkaa yhteisiä iltalenkkejä.

Ajantaju

Kolme viikkoa harkkomuurausta takana, osaltaan tuntuu että tätä ollaan tehty jo ikuisuus mutta toisaalta 3 viikkoa on todella lyhyt aika. Vapaa-aikaa on onneksi ollut ja se kaikki on käytetty tontilla työskentelyyn. Päivän lehdet ja televisionkatselu on saanut jäädä. On se jotenkin uskomatonta miten lyhyessä ajassa aletaan olla niin korkealla, vielä pari kerrosta ja puolivälin pysäkki ontelolaattojen asennus alkaa olla lähellä. No siinä kohtaa tuleekin aika monta muuta rakenneltavaa kohtaa ja ylöspäin mennään paljon hitaammin.

Mutta se ajantaju, kotona on tullut käytyä vain nukkumassa. Maailman meno ei kuitenkaan pysähdy vaikka itsellä kaikki vapaa-aika tulee käytettyä talon rakentamiseen ja tulevan tavaran laskentaan. Toistaiseksi mikään tavara ei ole loppunut kesken ja työt ovat sujuneet. Hassua sinänsä mutta hoidettavien juoksevien asioiden kuten laskujen maksun priorisoi vähän matalemmalle ja toisaalta kuvittelee että aikaa ei ole juuri kulunut. Tänään kotiin tullessa on tullut 3 muistutusta maksamattomista laskuista, on siis hyvä istua alas ja hoitaa myös kotiasioita.

Tontilla kaikki aika käytetään rakentamiseen eikä tulevan tavaran laskentaan oikein malta jättää aikaa. Kun hanskat tippuu tonttiin illalla, valot sammuu heti ja kotiin palautumaan. Mieli ei siten oikein ole pysynyt mukana miten vauhdilla ollaan menty eteenpäin ja mitä pitäisi muistaa tulevina päivinä. Huomasin että aamulla ennen töihin menoa on mukava käydä tontilla vain katselemassa päivänvalossa aikaansaannoksia ja tehdä laskentaa tulevalle tavaralle. Nyt itsekin tajuaa mitä ollaan saatu aikaiseksi. Onneksi työpaikalle on vain 3 minuuutin ajomatka.

Pimeä, kylmyys ja vesisade on vain asennekysymys

Työnteko syksyllä luo omat haasteensa, jokainen päivä on eilistä lyhyempi eli luonnonvalo loppuuu aina vain aiemmin. Pääsääntöisesti on kylmä ja välillä sataa vettäkin. Normaalisti syksy on aikaa jolloin käperrytään olohuoneen sohvalle viltin alle mutta tänä syksynä me ulkoillaan jopa kesääkin enemmän.

Onneksi koko muurausprosessin aikana on ollut kuivaa, ainoastaan pari päivää on ollut sateista. Ensimmäisenä sadepäivänä keskityimme tavaran hakuun ja toisena yksinkertaisesti emme antaneet sen vain häiritä. Sadevarusteet ylle ja mylly pyörimään. Ja onnistuu se muuraaminen vesisateessakin vaikkakin eihän se mitään mukavaa puuhaa ole.

Pimeän kanssa oppii elämään, ja pimeyttä ei oikeastaan enää edes huomaa. Hämärän tullessa valot vaan päälle ja huomaa että valo ei mene seinän läpi eli valot pitää olla päällä molemmin puolin seinää. Jos olisi ollut aikaa käydä kaupassa niin tehokkaat spotit pitäisi olla ulkopuolella jokaisella sivulla ja sisälläkin voisi olla pari erillistä lamppua. Nyt valojen vähyydestä johtuen työt täytyy keskittää vain yhdelle seinälle ja muurauslaastia myllätessä täytyy käyttää taskulamppua.

Ja se kylmyys, nollan yläpuolella ollaan oltu koko ajan, jos paleltaa nostele harkkoja nopeammin tai lisätään vaatetusta. Toivotaan ettei tule pakkasia niin muurausta voi jatkaa muista haasteista huolimatta.

Tavaran määrä

Saadaksemme seinät pystyyn meille tulee tavaraa kymmenen kuorma-autollista harkkoja, yksi nuppikuorma styroxia ja yksittäisiä pienempiä toimituksia varmaan kymmeniä. Jotenkin hullulta tuntuu tämä tavaran paljous, mihin se kaikki uppoaa. Tähän mennessä ollaan parhaimmillaan puolikas kuorma-autokuorma nosteltu harkkoja päällekäin päivässä, parin kolmen päivän välein kun saataisiin kuorma-auto käymään tontilla niin talo etenisi mukavaa tahtia eteenpäin. No on se kyllä edennytkin, moni iltakävelijä on pysähtynyt ihmettelemään kovaa rakennustahtia. Tahti on ollutkin hyvä ja aikataulussa on nyt pysytty siitä lähtien kun homma on ollut vain omissa käsissä.